Tässä tarina siitä, kuinka aloittelija-neuloja palasi takaisin maapinnalle.
Lankalauantaina aloitin kauan työlistallani olleet Baudelairet. Vaan mitenkäs kävikään!? Olisi pitänyt heti alussa huomata, että tästä ei sukkaa synny... sukan kärjestä tuli ruma suippomainen kippura:
Lisäksi teräosa tuntui jo alussa liian löysältä, mutta urheasti jatkoin tikuttelua ajatellen, että kyllä niistä ihan hyvät tulee ja mallineulekin näytti ihan kivalta:
Myös kantapää onnistui ihan hyvin, ja oli mielenkiintoista kokeilla kantapäätä minulle uudella tavalla:
Myös kantapää onnistui ihan hyvin, ja oli mielenkiintoista kokeilla kantapäätä minulle uudella tavalla:
Tässä vaiheessa kokeilin sukkaa jalkaan ja kappas vaan, se on vähintään 5 cm liian iso! Siis sen verran jää varpaisiin tilaa. Pakotin miestäni kokeilemaan sukkaa jalkaan ja ne olivat hänellekin ihan liian suuret. Ilmeisesti olin alitajuisesti tarkoittanut nämä baudelairet 45-numeroisen jalan omaavalle keijukaiselle!?
Eli mitä aloittelijaneuloja oppi tästä kaikesta?
Eli mitä aloittelijaneuloja oppi tästä kaikesta?
- neuletiheys on oikeasti tärkeä asia
- sukan sovittaminen kesken työtä on sallittua
- pura heti alussa, jos siltä tuntuu, äläkä itsepäisesti jatka neulomista toivoen parasta