Höpinää aamutuimaan

Kumma juttu, kun ei väsyttänyt enää herättyäni klo 5.20 reilusti ennen kellon soittoa. Yleensä jatkan unia puolesta tunnista tuntiin herätyskellon soiton jälkeen. Tämä on tietysti mahdollista liukuvan työajan ansiosta, mutta kyllä on myönnettävä, että ärsyttää kun toiset lähtee kotiin kolmen aikaan ja itse joutuu jäämään vielä pariksi tunniksi kuluttamaan työtuolia.

Embossed Leaves -sukat ja Waving Lace -sukat lähtivät eilen postin mukana kohti uusia koteja. Lehtisukat päädyin antamaan äitille äitienpäivälahjaksi ja aaltosukat lähtivät kohti Ruotsia mummolleni.

Minulle sattui kummia tässä taannoin, että en tarvitse enää silmälaseja. Minulla oli lasit lähes 20 vuotta, kunnes viime viikolla kävin näön tarkastuksessa, koska olen jo pitkään ihmetellyt miksi varsinkin iltapäivisin en tahdo nähdä näyttöpäätteelle kunnolla. Laseissani on ollut miinusta vaihtelevasti 0.5 - 2 välillä (eli ei toki kovin paljoa). Nyt optikko totesi, että toisessa silmässä näkö on palautunut normaaliksi ja toisessakin on vain vähän miinusta. En ole koskaan kuullut, että näin olisi käynyt kenellekään. Syy näön sumenemiseen iltapäivisin johtui yksinkertaisesti siitä, että tuijotin tietokoneen näyttöä koko päivän ja sen lisäksi neuloin illat liian vahvat lasit päässä.

Neulonta-aiheista asiaa sen verran, että Jaywalkerit ovat edistyneet ihan mukavasti. Toinen sukka on jo reilusti yli kantapään, mutta en saa niitä varmaan ennen viikonloppua valmiiksi kun illat täytyy kaikenlaisesta ohjelmasta, on jumppaa ja kuntosalia, koulua ja pihatöitä. Ja toki oman aikansa ottavat blogikoirat: